Reissulaiset

Kävimme näyttelymatkalla Pohjois-Norjassa. Matka sujui loistavasti ja iloksemme Roope sai kotiintuliaisiksi yhden uuden sertin. Kuvia reissusta löytyy kuvagalleriasta.

Eetu hammaslääkärissä

Eetun hampaat ovat olleet huonossa kunnossa jo jonkin aikaa. Niihin on kertynyt hammaskiveä, jonka takia hampaat tuoksuvat aika epämiellyttävälle. Pelkäsin että tästä tulee vielä joskus isompikin terveyshaitta, joten tilasin Eetulle ajan eläinlääkärille hammaskiven poistoon.

Kuten aina, minä jännitin tulevaa eläinlääkärikäyntiä. Mitä jos hampaat ovat jo niin huonossa kunnossa, ettei niitä saada kuntoon? Tai rauhoituksessa tulee jotain ongelmia…? Torstai-aamuna 12.4 saavuimme vakkari-eläinlääkärimme vastaanotolle klo: 8.00. Ovella Eetu huomasi minne olemme menossa ja alkoi välittömästi kävellä takaisin tulosuuntaan. Eetu ei nimittäin tykkää yhtään eläinlääkärikäynneistä ja se katsoo aina minua ihan kuin pettäisin hänen luottamuksensa. Raahasin tärisevän salukin odotushuoneeseen.

Pääsimme melkein heti toimenpidehuoneeseen. Nostin Eetun pöydälle samalla kun eläinlääkäri kyseli kuulumisiamme. Eetun oikeasta tassusta ajeltiin karvat ja siihen laitettiin neula rauhoitusainetta & tippaa varten. Rauhoitusaineen saatuaan Eetu lakkasi pikkuhiljaa tärisemästä ja nukahti kyljelleen pöydällä olevan patjan päälle. Ennen kuin eläinlääkäri aloitti hammaskiven poiston, kysyin kuinka kauan toimenpiteessä yleensä menee. Hän sanoi että voisin tulla hakemaan koiran puolen tunnin kuluttua. Halusin kuitenkin jäädä Eetun viereen odottamaan. Eläinlääkäri varoitti, että jotkut ovat pyörtyneet poran äänestä. En minä pyörry, olen syönyt aamupuuronkin…

Porasta todella kuului epämiellyttävä ääni. Kuin haarukkaa hinkattaisiin lautasta vasten. Tai kynsiä hinkataan liitutauluun. En yhtään ihmettele miksi jotkut pyörtyvät äänen takia. Eetu nukkui rauhallisesti pöydällä ja päätin leikata siltä kynnet nyt kun se oli helppoa. Sen jälkeen aloin katsomaan kuinka eläinlääkäri poisti hammaskiveä ja silittelin Eetua samalla. Hammaskiven alta paljastui kaunis valkoinen hammasrivi. Tämän saman asian ajaisi jos syöttäisi koiralle raakoja isoja luita. Eetu vaan on ollut aina todella nirso ja ei suostu syömään sellaisia. Roopella on vielä tällä hetkellä hyvät hampaat, taidan ostaa sille muutaman aidon luun jyrsittäväksi.

Kun kaikki hampaat oli saatu puhdistettua, kannoimme Eetun toiseen huoneeseen lattialle nukkumaan missä se saisi rauhassa heräillä. Istuin Eetun viereen lattialle ja puhelin sille, josko se alkaisi pikkuhiljaa herätä. ”Nyt lähetään, hei hei. Lenkille!” Ensin reagoivat silmät ja lopulta Eetu heräsi. Rassukka näytti ihmettelevän mitä sille oli oikein tapahtunut. ”On jotenkin hassu olo…Hetkinen. Minähän olen eläinlääkärissä!?” Eetu nousi ylös ja alkoi kulkea tokkuraisena ovea kohti. ”Mie haluun heti pois täältä!”.

Toimenpide maksoi vain 71 euroa ja oli mielestäni nopea & helppo. Suosittelen kaikille koirille joilla on huonot hampaat. Nimittäin jos hammaskiveä ei poisteta, hampaat saattavat jopa tippua pois. Ja ties kuinka kivuliaat koiran hampaat ovat huonosti hoidettuina. Nyt Eetulla on oikein nätti pepsodent-hymy :)

Pääsiäinen kera salukien

Kirjoitin äsken äidinkielen esseetä ja sen inspiroimana jatkan kirjoittamista tänne. Tarkoitus oli että voisin kirjoittaa kuulumisia blogiimme, mutta nyt kun tarkemmin ajattelen, niin emmehän me täällä edes mitään erikoisempaa tee. Kirjoitankohan vaan enemmän omaksi ilokseni vai viitsiiköhän näitä joku jopa lukea?! :) Omalla vastuullanne: hoono soomi ja silleen.

Tätä kirjoittaessani Eetu nukkuu sängylläni, josta on kaikki sängynpeitteet kääritty rullalle. Ai miksi? Eetu nukkuu yöt sänkyni vieressä olevassa nojatuolissa ja kun nousen aamulla Eetu siirtyy nukkumaan sänkyyni. Yleensä myös "petaa" sänkyä hieman eli kaivaa peiton mukavaksi kuopaksi. Kun viime lauantaina nousin ylös ja hetken päästä palasin takasin makuuhuoneeseen, peti oli jälleen "pedattu". Lisäksi sänkyä koristi keltainen oksennuslätäkkö. Oli ihan pakko siihen? Eetu, olet ihana <3 Kaikki sängynpeitteet pesuun ja viimeyön nukuin sohvalla.

Olen pahoillani, mutta minulla ei ole pahemmin muunlaisia juttuja kerrottavana. Salukit vaan ovat tällaisia. Siis meidän salukit. Seuraavaksi voisin kertoa Roopesta, joka on tällä hetkellä nuori ja täynnä ylimääräistä energiaa. Joku varmaan arvaakin että aion kertoa jotain tuhoamis- tai sotkemisjuttuja. Kyllä, Roope kusee aina välillä sisälle, mutta niin kai kaikki kaksivuotiaat salukiurokset? Tämän lisäksi Repellä (nimeä joka käytän välillä Roopeasta) on oikein oma taiteenlajinsa: se kusee isäni koiran päälle niiden ollessa ulkona. Nostaa jalkaa. Roopella ei ilmeisesti ole kunnioitusta vanhempia naishenkilöitä kohtaan. Missu on kuitenkin jo yli 10-vuotias kovia kokenut rouva. Tällaisia kai nämä nykyajan nuoret ovat. Tuntuu vaan aika turhauttavalta olla pesemässä Missua koko ajan. Muuten ne viihtyvät niin hyvin yhdessä.


"Saalista näkyvissä!"


"Hahaa, jäit kiinni mummeli!"


"Älä suutu, mie haluun vaa leikkii..."


Huomenna lähdemme metsään, teemme nuotion ja paistamme makkaraa :) Salukeja ei voi päästää vapaaksi porojen, moottorikelkkojen ym. takia, mutta muuten päivästä tulee varmasti mukava ulkoilupäivä. Hyvää pääsiäistä kaikille!